Sallan Revontulikylpylän runsaasta aamiaispöydästä siirryttiin kesäaikaan lähtevälle reissulle pakkasasteissa. Saimme matkan alkukilometrit hyödyntää paikallista latuverkostoa. Sitten jatkoimme oman moottorikelkan tekemää uraa, joka oli leppoisaan hiihtotahtiin ihan sopivaa. Tulipa eteen palanen taas metsäautotietäkin, jonka suurin osa hiihteli hiekkaa ja kiviä väistellen. Varmaan meillä on suksen pohjassa merkkejä valinnasta!
Vanha Salla-tunturi komeilee naapurivaltion puolella ympärillään pienempiä lumihuippuja. Yöksi jäämme Sallan Kotalan kylätalolle eli kunnostetulle, entiselle koululle. Hyvin taas otettiin matkaajat vastaan. Kyläseuran puheenjohtaja kävi luovuttamassa reissumme järjestäjälle latuhöylän eli veistoluokasta löydetty vanha höylä oli saanut ympärilleen lappilaista kohennusta ja komean, asiaankuuluvan nimen. Nyt on monenkokoista latuhöylää mukana! Lisäksi saimme vielä illalla kylätalon tarjoamat makkarat pihapiirin laavulla jätkänkynttilöiden loisteessa. Hienoa! Tästä tuli oikein lepopäivä, sillä matkaa teimme 43 kilometriä helpolla ladulla. Luistokin oli hyvä ja aamun voitelu riitti taas koko matkaksi.
Nyt on takana 23 hiihtovuorokautta ja runsas 1200 kilometriä. Latu jatkuu…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti