Herätys todellisuuteen oli karumpi kuin uutiset illalla osasivat kertoa.
Kun menimme aamupalalle klo 7.30, satoi lunta taivaan täydeltä ja tuultakin näytti olevan melkolailla. Vähän mietitytti se eileniltainen suksien huolto. Tein sen olettaen, että lumikuuro on mennyt yön aikana yli ja aloitamme päivän puhtaalta, uudelta lumelta.
Aamupala oli monipuolinen ja eväät oli tehty hiihtopäivää varten valmiiksi pusseihin. Tapana on, että päivä sujuu evästellen ja lämmin ruoka odottaa aina tulevassa majapaikassa. Valmiit eväspussit olivat palvelua. Olemme valmiit tekemään eväämme itse.
Lähdimme ladulle klo 8.30. Tunnin verran lumisade kesti. Ladut menivät nopeasti tukkoon, sauvat painuivat syvälle lumeen ja pito oli ajoittain hukassa. Nyt piti olla myös tarkkana, että ei harhaudu vääriin suuntiin, koska latua ei näkynyt läheskään joka paikassa. Kaikki eivät hiihtäneet samassa ryhmässä ja soitellen sitten varmisteltiin, että suunta on oikea. Yhdeltä osallistujalta katkesi suksikin tämän aamupäivän olosuhteissa. Huolto pelasi mallikkaasti.
Onneksi sade laantui. Pohjoinen tuuli kuitenkin jäi. Päivällä pilkisteli jo aurinkokin, niin että evästelyyn voi ryhtyä, kun löysi metsän siimeksestä
tuulensuojaisen paikan ja käänsi nokkaa kohti aurinkoa. Eiköhän sieltä ole tulossa kunnon maastohiihtolatujakin. Nyt on hiihtovaellettu pari päivää ajoittain hankalissakin olosuhteissa.
Väli Raippo – Joutseno oli 57 kilometriä. Jäämme tänne Joutsenon Gasthausiin seuraavaksi yöksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti